Tapahtumat

Ritarihuoneen näyttelyt

Adelsförbundetin tukiyhdistys r.f. järjestää perinteisesti näyttelyitä muutaman vuoden välein. Näyttelyiden tuottama voitto käytetään kokonaisuudessaan avustustoimintaan. Näyttelyiden yhteydessä yhdistys vastaa myös Ritarihuoneen kahvilatoiminnasta.

 

Aikaisemmat näyttelyt

 

Lomassa ruusujen ja hoidettujen polkujen - kartanoiden puistot ja puutarhat 14.-23.4.2023

Ritarihuoneella järjestettiin aikamatka kartanoiden puistoihin ja puutarhoihin. Kävijöillä oli ainutlaatuinen tilaisuus kokea vihreyttä ja historian havinaa kaikilla aisteilla. Näyttely nosti esille rikkaan ja mielenkiintoisen osan kartanoiden historiaa, jota vaalitaan aktiivisesti monilla tiloilla vielä tänäkin päivänä. Esillä oli kuvia ja dokumentaatiota puutarhasuunnittelun alkuajoilta kun puutarhoihin haettiin inspiratiota ulkomailta. Puistot, koristepuutarhat ja hyötypuutarhat esiteltiin kuvin ja kasvein, ja myös puutarhurin käyttöesineitä esiteltiin.

Näyttely houkutteli ennätysmäärän vierailijoita.

Kahden kuukauden kuningas 17.-26.11.2017

Suomen tasavallan viettäessä 100-vuotisjuhlia vuonna 2017 järjesti Aatelisliiton avustusjärjestö näyttelyn Kahden kuukauden kuningas - Hessenin prinssi Friedrich Karl. Näyttely käsitteli kuningas Friedrich Karlia ja kuningaskuntahanketta Suomessa. Näyttelyn tuotto käytetään kokonaisuudessaan yhdistyksen harjoittamaan sosiaaliseen työhön.

Keitä he olivat? Aateli yhteiskunnan rakentajana 31.1.-16.2.2014

Aatelin merkitys Suomen kehityksessä on ollut tärkeä, monet keskeiset poliittiset vaikuttajat, taiteilijat, arkkitehdit ja yhteiskunnalliset uudistajat ovat tulleet aatelissäädystä. Heistä mainittakoon Suomen marsalkka vapaaherra Gustaf Mannerheim, tasavallan presidentti P.E. Svinhufvud av Qvalstad ja suomenkielen esitaisteilija vapaaherra Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen. Taiteilijoista ja kirjailijoista voi mainita Albert Edelfelt, Ferdinand von Wright, Eero Järnefelt, Bo Carpelan ja Solveig von Schoultz. Teollisuuden piiristä löytyvät aatelissuvut Rosenlew ja Hackman.

Näyttely käsitteli heitä ja monta muuta henkilöä pyrkien valottamaan näiden henkilöiden elämää ja elämäntyötä lukuisin esinein, taideteoksin ja arkistomateriaalein, joita oli koottu kartanoista, yksitysikodeista ja kokoelmista. Mukana oli runsaasti ainutlaatuista ja ennen näkemätöntä aineistoa. Näyttely kiinnosti 5500 vierailijaa ja iltasaikaan pidettiin 12 eri esitelmää.

Nyt syttyy valot tuhannet 28.10.-6.11.2011

Joulu on juhla, josta kaikilla on erilaisia muistoja. Monissa perheissä noudatetaan edelleen vanhoja jouluperinteitä. Samalla joulu on muuttuva ja uusia muotoja saava juhla. Näyttely kuvasi joulunviettoa vuosisatojen saatossa, millaisia joulukuusia meillä on ollut, miten olemme kattaneet joulupöytämme ja millaisia tapoja meillä on ollut. Näyttelyssä näytettiin muun muassa miten maaherra, vapaaherra Gabriel Kurckin pöytä (1630–1712) Laukon kartanossa Vesilahdella katettiin, miten säveltäjä Fredrik Pacius (1809–91) koristeli kuusensa ja millaisia joulukoristeita rouva Märta Helena Reenstierna (1753–1841) teki vuonna 1809 Årstan kartanossa Tukholman ulkopuolella, kun hänen ruukkuruusunsa oli puhjennut kukkaan! Näyttelyssä vieraili n. 4500 henkilöä.

Elämän kohokohtia 31.1.-15.2.2009

Tämä näyttely astui ulos perinteiden maailmasta ja se lähestyi aihettaan laajasta sosiaalisesta perspektiivistä sisältäen myös porvarillista kulttuuria, akateemisia juhlia sekä rahvaan kulttuuria. Näyttely oli jaettu osastoiksi juhlien mukaan. Kaste-osastoon sisältyivät ”Kastemekkoparaati”, ”Odotuksen aikoja”, ”Kehtolaulu” ja ”Kaste” sekä vitriini. Muita osastoja olivat Syntymäpäivät, Nimipäivät, Konfirmaatio 1940–50 -luvuilla, Talonpoikaiskihlajaiset 1800-luvulla, Talonpoikaishäät 1900–1910 -luvuilla, Porvarilliset kihlajaiset 1890-luvulla, Porvarilliset häät, Ylioppilasjuhlat 1900, Maisteripromootio 1920-luvulla, Tohtoripromootio, Hopeahäät 1920-luvulla, Kultahäät 1920-luvulla sekä lopuksi Hautajaiset 1800-luvulla. Lisäksi näyttelyyn sisältyi morsiuspukukavalkadi ja hääjuhlapöytä.

Kauneus, tyyli ja turhamaisuus 4.-19.2.2006

Tässä näyttelyssä esiteltiin kauneudenhoitoon ja vaatteisiin liittyviä esineitä ja kulttuurihistoriaa sekä vaatteita vuosilta 1750–1950. Näyttelyssä esiteltiin muotia ja vaatteita sekä tarvikkeita ja hygieniaa. Mukaan mahtui myös joukko muotokuvia ja huonekaluja. Viuhkoista, hattuneuloista ja harjoista muodostui hienoja kokonaisuuksia. Näyttely on taas kerran onnistunut houkuttelemaan helmiä esiin kätköistä.

Jalo viina 18.10.-2.11.2003

Teemanäyttely esitteli juomakulttuuria viinasta samppanjaan, raaka-aineita, säilytystä, tapoja ja perinteitä. Näyttelyyn sisältyi myös useita kattauksia silliaamiaisista juhlapäivällisiin. Suurta kiinnostusta herättivät erilaisten virallisten laitosten kattaukset – Presidentin linnasta, Helsingin kaupungintalolta, Smolnasta, Norjan ja Ruotsin suurlähetystöistä sekä Tanskan kuningashuoneesta. Näyttelyssä kävi runsaat 4 000 ihmistä, mikä oli aavistuksen vähemmän kuin edellisellä kerralla, vaikka näyttely huomattiin medioissakin. Joissakin suomenkielisissä lehdissä näyttelyn nimeä pidettiin jonkin verran harhaanjohtavana.

Huone ajan peilinä 6.-21.10.2001

Näyttelyn tavoitteena oli esitellä rajatussa tilassa ihmisten elämää eri aikakausina ja erilaisissa interiööreissä. Mukana oli useampia tyylejä kuten barokki, rokokoo ja funkis, mutta myös erilaisia huoneita kuten tupakkahuone ja lastenhuone. Näyttely oli kuitenkin selkeästi, lähes pedagogisesti painottunut tyylihistoriaan. Esillä oli muun muassa viinilasi, jonka Aleksanteri kohotti Suomen menestykseksi Porvoon valtiopäivillä 1809. Tällä kertaa Hangon museo oli myös antanut vuokralle pukuja, joita sama perhe oli säästänyt ja huoltanut vuosisatojen ajan, mitä pidettiin merkillepantavana asiana.

Kuppi ja kannu 2.-17.10.1999

Näyttelyn aiheena olivat katetut tee- ja kahvipöydät ajalta 1750–1950. Näyttely oli esteettinen elämys ja esineet oli laitettu kauniisti esille upeille, kirjailluille liinoille aikakauden mukaisesti asiaankuuluvan rekvisiitan kanssa. Kävijä sai historiallisen katsauksen eri maiden menneisiin tapoihin ja tottumuksiin. Näyttelyn yhteydessä järjestettiin ensi kertaa myös kahvilatoimintaa. Kahvilaa varten oli pyydetty leivonnaislahjoituksia ja suuri hyöty oli myös siitä, että Paulig-yhtiö lahjoitti kahvia ja lainasi kultaiset kuppinsa. Kahvilasta tuli näyttelyn vetonaula.

Muistatko messingin? 21.3.-5.4.1998

Otsikolla Muistatko messingin asetettiin Ritarihuoneeseen näytteille noin 1000 antiikkista messinkiesinettä noin 70 yksityisestä kodista. Näyttelyn katsottiin jäävän historiaan ainutlaatuisena vanhan messingin näyttelynä, jossa oli esillä kaikkea soittimista hevosen suitsiin. Näyttelyssä oli erityisen paljon kynttilänjalkoja ja kynttelikköjä. Hyvin hoidetusta mediakampanjasta huolimatta näyttely ei aivan saavuttanut järjestäjien toivomaa menestystä.

Pöytiä, pöytiä, pöytiä 28.9.-6.10.1996

Ompelupöydät ja pelipöydät hallitsivat näyttelyä, mutta esillä oli myös useita kirjoitus-, pukeutumis-, tarjotin-, kukka-, ja tupakkapöytiä. Pöydät oli asetettu kronologiseen järjestykseen. Huonekalujen kehitys kulki käsi kädessä yhteiskunnan kehityksen kanssa. Suurin osa pöydistä tuli aatelisista ja porvarillisista kodeista, mutta niiden rinnalla esiteltiin samojen aikakausien erilaisista ympäristöistä peräisin olevia, eri tyylisuuntien pöytiä. Tällä kertaa mukana oli myös rahvaan huonekaluja ja sisustuksia

Keräilijän kätköistä 21.3.-2.4.1995

Näyttely käsitti 67 mitä erilaisinta kokoelmaa silitysraudoista renessanssikoruihin, nukkeihin, posliiniin ja nuuskarasioihin. Kokoelmat olivat peräisin osin yksityishenkilöiltä, osin ”herraskartanoiden kätköistä”. Näyttelyssä kävi noin 7000 henkeä ja se toteutettiin yhteistyössä Ruotsalaisen teatterin ja sponsoreiden kanssa. 

Pöytä on katettu Ritarihuoneella 18.-29.9.1993

Ritarihuonesaliin katettiin neljäkymmentä pöytää, jotka edustivat aikakausia 1690-luvulta 1990-luvulle. Näyttelyssä oli esillä sekä tinaa ett porsliinia. Mukana oli astiastoja Kiinasta, Venäjältä, Englannista, Ranskasta ja Italiasta, mutta pääpaino oli kotimaisessa ja pohjoismaisessa posliinissa. Aatelisvaakunoilla koristeltuja posliiniastioita asetettiin näytteille vitriineihin. Näyttely keräsi yli 10 000 kävijää, mikä löi järjestäjät ällikällä.

Lähde: Ritarihuone ja Suomen aatelissuvut, 2013